Kevät retki 5/2018 kertomus

ELÄKELÄISJAOSTON KEVÄTRETKI RIIKAAN, VILNAAN JA JURMALAAN. 05/2018

 

Bussikuljettaja Jouni Oksanen ja oppaamme Jaanika Kullerkupp. Matkalaisia yhteensä 44.

Matkamme alkoi aikaisin aamulla, ensimmäiset nousivat bussiin 5.30. Jouni keräsi bussiinsa kaikki matkalaiset ja suuntasi kohti Länsisatamaa. Noustiin laivaan ja kohti Viroa.

Tallinnan satamasta, kun oppaamme Jaanika astui bussiin, niin matka kohti Riikaa alkoi. Aluksi tutustuimme toinen toisiimme ja opas kertoi heti Viron historiasta, kun ajelimme kohti Via Balticaa.  

Noin 5 tunnin matkan jälkeen saavuimme Riikaan. Pohjolan Pariisiksi kutsuttu Riika ei ole saanut lempinimeään suotta. Kaupungin kerroksellisuus on kiehtovaa ja vanhassa kaupungissa riitti runsaasti nähtävää – historiasta puhumattakaan, lähes 700 vuoden ajalta tarinoita mahtui jos toinenkin.  

Hyvin levätyn yön jälkeen matkamme jatkui. Nyt kohteena oli Vilnan kaupunki. Matkalla pysähdyttiin Siauliain kupeessa olevalle Pyhiinvaellus kohteeseen, Ristinkukkulaan, jonka kymmenet tuhannet ristit olivat vaikuttava näky. Legendan mukaan eräälle isälle oli ilmoitettu unessa, että hänen vakavasti sairas tyttärensä tervehtyisi, kun isä pystyttäisi ristin kukkulalle. Ihmeparantumisen jälkeen muutkin alkoivat kantaa ristejään mäelle. Ristinkukkula symbolisoi myös vuoden 1831 kapinaa Venäjän valtaa vastaan. Neuvostoaikana kukkula yritettiin polttaa ja tasata, kun se tuotti päänvaivaa vallanpitäjille. Ihmiset toivat kuitenkin aina uusia ristejä. Vuonna 2001 ristinkukkula hyväksyttiin Unescon henkisen maailmanperinnön luetteloon.

Saavuimme Trakin-kaupunkiin jossa lounastimme. Tutustuimme Galve-järven saarella sijaitsevaan Trakin linnaan. Vanhimmat osat ovat 1300-luvulta. Punatiilisen puolustuslinnan historiaan mahtui yhtä sun toista tarinaa, suurherttuan kodista vankilavuosiin. Nykyään se on kunnostettu 1400-luvun tyyliin.  Matka jatkui Vilnaan, jossa majoituimme lähelle vanhaa kaupunkia. Vilna on  nykyaikainen kaupunki, jossa kohtaa vanha historia ja nykyajan pilvenpiirtäjätkin.

Aamun aloitimme tutustumalla jalkaisin vanhaan kaupunkiin joka onkin yksi Itä- ja Keski-Euroopan suurimmista. Pääkadun varrelta löytyy historiallisten rakennusten lisäksi ravintoloita, kahviloita ja baareja poikineen. Kevät oli sen verran alussa, että mitään turistivirtaa ei vielä ollut. Joten saimme kaikessa rauhassa tutkailla ja ihastella kaunista kaupunkia, kirkkoineen ja vallanrakennuksineen. Jokainen lounasti mielensä mukaan, paikallisissa perinneruoka ravintoloissa. Illalla oli halukkailla mahdollisuus tutustua Liettuan oopperaan. Ohjelmassa oli Goblinas-baletti, joka oli Viron ja Liettuan 100-vuostisjuhla tapahtuma. Ohjelman esitti Viron baletti.

Aamulla matka jatkui jo takaisin Latviaan ja kohti kylpyläkaupunki Jurmalaa. Matkalla pysähdyimme Rundalen-linnassa, joka on yksi Latvian merkittävimpiä barokki- ja rokokoo tyylisistä muistomerkeistä. Paikka oli ihastuttava. Linna valmistui 1740 Venäjän keisarinnan Anna Joanovan suosikkiherttuan-kesäasunnoksi. Linnaa ympäröi hieno ranskalaistyylinen puistoalue.

Iltapäivällä saavuimme Jurmalaan, vanhaan pitsihuvila kaupunkiin. Osa rakennuksista on jo uusittu ja nykyaikaistettu. Itämerenranta-alue on useita kilometriä pitkä hieno hiekkaranta. Ainut iltapäivä jolloin satoi hiukan, joten kävelyretket jäivät vähiin. Tosin pääsimme nauttimaan hotellin uima-allas osastosta.  Illallinen nautittiin hotellin ravintolassa, ilta-tilaisuuden avasi kuljettajamme Jouni ja oppaamme Jaanika. Heille nostimme maljan kiitokseksi taas kerran hienosti järjestetystä matkasta.

Aamulla olikin kotiin lähdön aika. Pakkasimme bussimme lähtökuntoon ja jätimme hyvästit Jurmalaan. Tallinnaan saavuimme illansuussa ja viime ostoksia suoritettuamme astuimme laivaan. Kokka kohti Helsinkiä alkoi.

Haikein mielin jätimme jäähyväiset Jaanikalle, ja toivomme tapaavamme taas uudelleen. Jouni kiersi bussinsa kanssa kaikki paluu pysäkit, jotta matkalaiset pääsivät turvallisesti kotiin. Monet kiitokset myös Matkapalvelu Astorille hienosti järjestetystä matkasta.

Kiitos kaikille matkalaisille me teimme tästä matkasta taas ikimuistoisen. Toivottavasti tapaamme taas uusilla reissuilla.

Kirjoitteli Maire Holopainen (lisätty sivulle 5.6.18)